27. heinäkuuta 2011

Maisemakävely.

Noin - otsikon mukaan on menty. Tosin ennenko päästään siihen niin Kilpisjärveltähän matkamme jatkui kohti Luostoa. Sielläpä keli olikin sen mukainen, ettei edes koko tunturia näkynyt eli juominen, syöminen ja lilluminen Ametistialtaassa olivat mieluisampia vaihtoehtoja jalkapatikoinnin sijaan. Ei kuvia sieltä siis.

Luostolta startattiin maanantaiaamuna kohti Rukaa, tai siis Juumaa. Kävästiin nimittäin nykäsemässä Pieni Karhunkierros päivänpainikkeeksi. Heinoista maisemista hehkutettu PK lunasti kyllä odotuksensa maisemian ja puitteidensa puolesta, mutta ISO miinus fiilistelyyn ja meininkiin tuli kyllä ihmispaljoudesta. Vaikkakin ryhmämme oli hajuilla PK:n suosiosta, niin tällä kertaa haju oli kyllä todellisuuttaan pienempi. Nimittäin jo polun aloituspäässä ei autoa meinannut saada mahtumaan mihinkään ja näin ollen P.Karhunkierros meninkin enemmän ihmisiä väistellen n.13km matkalla kuin luonnosta nautiskellen. Eipä siinä, hienot olivat maisemat ja ihan jepa valokuviakin tuli napsittua - mutta hieman jäi paha maku. Ehkäpä kierros pitäisi käydä heittämässä alkukesästä tai myöhemmin kesällä ennen ruskaa, jos rauhallisuutta hakee.

PK:n jälkeen tuikattiin Rukalle Rukahoviin naattimaan naurettavan hintaisesta ja ihan suht hulppeasta hotellihuoneesta, lämpimästä kelistä sen sellaisesta. Tiistaina tuikattiinkin sitten 800km siivu kotiin ja Suomi-keikka saatiin päätökseensä. 3400km ajoa ja takarengas puhkesi muuten bout.2km ennen kotiovea!!!
Reissuryhmä suosittelee kuitenkin joku kerta ihmisiä unohtamaan ulkomaat ja olemaan lähtemättä merta edemmäs kalaan, koska Suomi on aika hieno maa ja hyvinkin erillaisia ja hienoja paikkoja täynnä. Oma lempparipaikka reissussa oli ehdottomasta Kilpisjärvi n.10 asteisine ulkoilmoineen ja järvivesineen - nyt täällä etelässä ja kotona pikkasen jopa lämpö ja helle ahdistavat?! Enivei, alla kuvia Kuusamon maisemista;

Karhunkierroksen parhaimmistoa!

Jyrävän 9metrinen putous.

Taitaapi olla Niskakoski ja Anni

Harri suvanto - harjuksen koti.

Mukulaa.

RiverRaftinkia Myllykoskessa.

Tägäilyä ratasmyllyn seinässä.





Rukan mäjet rehottaa.

Melko rauhallista Ruka Villagessa. HUOM! kesällä halliparkki on ilmanen - WOV!

Poroja oli nyppylä sameena.

Hoo Moilanenkin oli maisemissa - kesäkissat kiiinnostaa!

26. heinäkuuta 2011

Pohjolan Pariisi!

Jaa missä sää oot - mää oon Tromssassa, tai siis olin päivällä. Pohjolan Pariisiksi tosiaan Tromssan kaupunkia tituleeraavat, muuta miksi? Eipä näkynyt Eiffel-tornia tahi Riemukaarta, eikä kukaan pölöttänyt ranskaa... eiku pölöttipäs, mutta olivat turisteja. Enivei, vaikkakin Kilpisjärveltä pistona tuonne saarikaupunkiin ajeleekin sen pari timmaa, emme tehneet mitään syväluotaavaa Tromssan UG-tutkimista, vaan iskettiin rehellisesti turistimestoihin - fjellhissenillä maisemia kattomaan ja Polaria akvaarioon haistelemaan hylkeen kakkaa. Rahaakaan ei mennyt ku sisäänääsypiljetteihin ja parkkilippuun, syotiin skotti-juutalaisina Suomen puolella... Ja päivän päätteeksi tankattiin Norjan mittapuulla Kilpisjärvellä halpaa bensaa 1,67€/litra - puol tankkia jonkun seittemänkybää!

Kuvassa hieman miniatyyria muistuttava Tromssa vuorelta tutkattuna.

Tuolla tultiin ylös n. 400 rapiat metriä meren pinnasta - hyvät maisemat.

Klikklik, iso panoraama.

Fjellhissenissä oli hyvää kunnon vanhaa vuoristomeininkiä!


Ei helle vaivaa, kun pohjosessa häärää - ilman lämpötila n. 10.

Polaria akvaarion mökki, aika siisti! Harmi vaan, että Norjalaiset joutuivat suruliputuksesta osallisiksi.

Kotimatkan varrella Anni napsi pelkääjän paikalta kuvia - MAD SKILLS sanon minä!

Valokuvaaja bousaa työjuhdan rinnalla Jäämeren rannalla - opeliksi tripissä nyt hieman alta 2000km reissuränniä.

Vähän harmittaa, ettei menomatkalla pysähdytty napsimaan kuvia Lyngen vuonosta aurinkonpaisteen aikaan... Joten paluumatkalla saatiin vettä ja suttusia kuvia ilman vuoria ja sitä turkoosia vettä... Täytyy tulla kyllä joskus tänne laskemaan mäkeä! Huomenna Kilpisjärvi jää taakse ja matka jatkuu....



23. heinäkuuta 2011

Saaanaaa - a - aaaa!

Suoritettu on, se väistämätön Kilpisjärven toukoilu eli Saanan valloitus. Aikamoista ihmisten väistelyä nouseminen oli eikä keikkaa oikeen patikoimiseksi voi sanoa, kuntourheilua ennemmin. Joka tapauksessa reilu tonni meren pinnasta Suomessa on aika siisti juttu, aikoinaan ovat Kilpisjärveläiset pyöritelleet jopa hiihtohissiä täällä. Saanan keikan jälkeen vetästiin vielä Saanan juurellä pyörivä luontopolku vesiputouksineen ja avot, jalat kiittää. Huomenna suuntana Tromssa ja Norja, saas nähdä onko rajalla kovat kähinät kun terrorismi iski nyt norjan kamarallekin kamalla kourallaan - evivei ohessa kuvat TOTTAKAI!

Alku suomen pisimpiä portaita, varmaan se rankin osa. maastossa nousu on kevyempää.

alkaa maisema vaihtuun!

Panoraama ensimmäisen kolmanneksen nouson jälkeen.

Huomaa, kuvassa lunta - Anni oli kameran takana hereillä.

Saanan radiomasto ja norjalaiset.

Huipulla tuulee

Anni myös.

Noinkohan korkeimpiä lampia Suomen maaperällä, vaikkakin Saana on "vaan" 25.korkein huippu suomessa.

Mallat jonossa, alavasemmalla Pikku-Malla, keskellä Iso-Malla

Hoo Moilanen valmiina kohteessa!

Anni esittelee Kilpisjärven keskustaa yläältä käsin. 




21. heinäkuuta 2011

Gilbbesjavri

Pallakselta Kilpisjärvelle, parin tunnin ajo, edessä muutama päivä koluamista ja Norjassa piipahtamista. Sen verran hyvissä ajoin tuupattiin perille, että tohdittiin käydä risteillen ja patikoiden tsiigaamass kolmen valtion rajapyykkiä - olihan se hieno, tai siis se paikka lähinnä maisemineen.


Tätä ylemmäs ei maantietä suomessa piäse.

Saana ja komeat pahdat, huomenna kaiketi tuonne!

Kalle komentaa MS Mallaa Kilpisjärven pärskeissä.

Anni navidoi kohti Norjaa

Saana kilpisjärveltä.

KLIK, iso panoraaa.


Ei valkovuokko, vaan ruohokanukka - musta osa on kukka ja valkoset jotain turhia suojalehtiä

Siinäpä rajapyykki ja ryhmä svenssoneita - HEIJSSAN!

KILI, iso pano norskeista.

Pilviverho koittaa kovasti hunuta Saanaa iltaa myöten.

Malla Cruises med Kalle!

20. heinäkuuta 2011

Taivasta, Laukua ja pyhää.

Pallas  - valmistaa muunmuassa jääkiekkovarusteita. Me ei pelattu hokia, vaan kävimmä vimosen Pallastunturipäivän koettelemukseksi kiertämässä n.9,5km pitkän lenkin kiertäen alueen korkeimmat huiput eli Taivaskeron ja Laukukeron, olipa noustessa joku muukin pienempi törmä.... Enivei, keli oli morsian ja näkymät sen mukaiset - suosittelemme kaikille päiväpatikkaihmisille! Evästyksen jälkeen suhautettiin vielä autolla Pallasjärven rannalle ja siitä sitten muutaman kilometrin luontopolkupyöräytys Pyhäjoen lehtokorpeen. reippailua kertyi siis joku 14km päivälle - se vasta on lomailua...

Kuvia ampuilemassa

Eessä Pallaksen hissit eli Laukukero.

Anni kuvaili meikäläisen Taivaskerolla (803m)

Tästä lähti vuonna-52 olympiatuli kohti Tsadia.

Käytännön näytös poronkusemasta.


pissaporo.

HooMoilanen Pallaksella

Pyhäjoen hieno luontopolku

Oli aapaa ja lehtoja ja korpea ja koskea ja jokea ja vaikka ja mitä.

Porhot oli myös Hoo Moilasen kanssa samalla aaltopituudella..